tämä on päiväkirjamaista tekstiä ajatuksissani avautuvista asioista aina sopivilla hetkillä. sivun alalaidasta voit tilata sähköpostiisi uutiskirjeen, jonka kautta saat mielenkiintoisimmat päivitykset ja tietoja ajatusvoiman järjestämistä tapahtumista heti tuoreeltaan.

7.10.2007

Öistä katua kulkiessani mietin kuinka vaikea on katsoa yksinäisyyttä silmästä silmään. Todella kohdata todellisuus siitä, että olen yksin. Mieleni on toistuvasti koettanut roikkua hennoissa ajatusten säikeistä uskotellen itselleen, että on joku tai jotain, mistä pitää kiinni, vaikka toisaalta koko ajan toistelen, että vanhasta on päästettävä irti ennen kuin voi tulla jotain uutta. Kesällä opettelin olemaan yksin mökillä. Lauantai-illat olivat vaikeimpia. Vain olla ilman tekemistä, vaikka olenkin yksin. Tunsin tarvetta pitää itseni puuhakkaana, jotten huomaisi ettei ole mitään. Vaikka kaiken aikaa jollain tasolla tiesin todellisuuden, niin vasta nyt, juuri tällä hetkellä tunnustan ettei minulla ole mitään kiinnipidettävää. Kohdatessani tämän pysäyttävän todellisuuden saan eteeni Tommy Tabermannin sanat:
”Anna tyhjyyden täyttää
sinut keveydellään
Anna tyhjyyden avata ovet
ja ikkunat, purkaa seinät,
mitätöidä rajat:
ole kuin veli tyhjyydelle
Antaudu ehdoitta tyhjyyden keveydelle
joka vie sinut kauas ja korkealle
raskauden yläpuolelle
ja tekee sinusta yhtä painavan
kuin rakastetun äkillinen hymy”
Tyhjyys on tässä. Pysähtynyt aika, juuri nyt.


Tilaa uutiskirje sähköpostiin: