tämä on päiväkirjamaista tekstiä ajatuksissani avautuvista asioista aina sopivilla hetkillä. sivun alalaidasta voit tilata sähköpostiisi uutiskirjeen, jonka kautta saat mielenkiintoisimmat päivitykset ja tietoja ajatusvoiman järjestämistä tapahtumista heti tuoreeltaan.

17.7.2008

Pääsin mahtavan luonnonnäytelmän todistajaksi lähtiessäni sateisen päivän jälkeen iltalenkikseni kiertämään tunturia. Taivas oli pyyhkiytynyt lähes puhtaaksi pilvistä ja aurinko paistoi, joten lähdin kevyessä varustuksessa hymähtäen polun alkupään varoituksille siitä, että tunturissa sää saattaa muuttua nopeasti. Olin lumoutunut Varkaankurun puron solinasta ja yllätyksekseni löysin sen uloimmasta pohjukasta vielä lunta. Kurusta ylös päästyäni nautin upeasta maisemasta tänä hiljaisena iltana ja kuulin vain vaimeaa ukkosen jyrinää jostain kaukaa. Tunturin toiselle puolelle päästyäni katsahdin taivaalle ja näin kuinka mustat pilvet suorastaa vyöryivät valtavalla vauhdilla matalalla tunturin ylitse ja hetken päästä maisemaa pyyhki voimakas tuuli. Minä tihensin askeleitani päästäkseni pois avokivikosta ennen sadetta, joka alkoi pian piiskata maata muutaman äreän jyrähdyksen säestämänä. Varoitusten vastaisesti kömmin alempana rinteessä ison kuusen oksien alle ja kyykin siellä pahimman vesisateen ajan. Jalat puutuneina kyykkimisestä aloin hymyillä mielikuvitukseni kehittämästä sadusta, jossa kuvittelin olevani eksynyt tyttö suojassa kuusen alla.. Minulle taidettiin antaa siis pyyntöni mukaan – Satua Elinalle kyllikseen.


Tilaa uutiskirje sähköpostiin: