tämä on päiväkirjamaista tekstiä ajatuksissani avautuvista asioista aina sopivilla hetkillä. sivun alalaidasta voit tilata sähköpostiisi uutiskirjeen, jonka kautta saat mielenkiintoisimmat päivitykset ja tietoja ajatusvoiman järjestämistä tapahtumista heti tuoreeltaan.

5.11.2009

Ensilumi. Ensin se tuntuu minusta kammottavalta ja haluan lähteä pois tästä maasta, joka peittyy hiljalleen lumen ja jään alle. Hetken kun tätä katselen, tässä meren rannalla; haen takkapuita ja kuuntelen tuulen huminaa, niin löydän tunteen lumikeijuista, tämän kaiken runollisuudesta. Tähän aikaan liittyy surumielisyys ja tarve päästää irti kaikesta vanhasta. Kuten luonnon kiertokulussa kaikki entinen on kuollut ja nyt voi tulla vain uutta ja puhdasta. Elän mielenkiintoista vaihetta sillä elämääni tulee uusia ihmisiä, joista huomaan peilaavani itseäni. Vanhoja kokemuksia ja reagointitapoja nousee tietoisuuteeni ja entistä selkeämmin näen, ettei reaktion aiheuttanut ihminen ole siihen ”syyllinen” vaan koko minun menneisyyteni ja tapahtumalle antamani merkitykset. Välillä katselen itseäni kuin vierestä ja hymyilen vähän säälivästi minussa herääville ajatuksille – vaikka ne ovat minulle todellisia, niin tiedostan niiden kuitenkin olevan vain minun rakennelmiani todellisuudesta ja tuon toisen ihmisen todellisuus on täysin erilainen, eikä sekään vastaa täysin sitä, mikä on todella todellista. Ja sitähän ei lopulta kukaan pysty täydellisesti kuvaamaan. Me kaikki elämme omassa tarinassamme ja minä pyrin tekemään omastani mahdollisimman valoisan, siksi kutsun lumikeijut mukaan tähän päivään ja tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että autossani on jo talvirenkaat alla.


Tilaa uutiskirje sähköpostiin: