tämä on päiväkirjamaista tekstiä ajatuksissani avautuvista asioista aina sopivilla hetkillä. sivun alalaidasta voit tilata sähköpostiisi uutiskirjeen, jonka kautta saat mielenkiintoisimmat päivitykset ja tietoja ajatusvoiman järjestämistä tapahtumista heti tuoreeltaan.

25.7.2010

Taianomainen ilta. Kellon lähestyessä puoltayötä mökin terassilla on vielä 27 astetta lämmintä ja ympärilläni vallitsee hiljaisuus. Kuulen vain tuulen lempeän kahinan puun lehdissä ja sirkat pitävät verkkaiseen tahtiin iltakonserttiaan. Tätä äänimaisemaa olen odottanut viimeisen kuukauden kaikki ne illat, jotka kuuntelin paukutusta läheiseltä rakennustyömaalta tai musiikkia lähibaarista. Täällä minun sieluni lepää. Olen siis kesälomalla ja siinä onnellisessa vaiheessa, että saan olla mökillä seuraavan viikon ilman, että minun tarvitsee pakata laukkuani lähteäkseni mihinkään. Tämän viikon jälkeen tulevaisuuteni on asuinpaikan osalta jälleen avoin, mutta juuri nyt työnnän tuon ajatuksen taka-alalle ja kerron itselleni, että keskittyminen tähän hetkeen riittää. Juuri nyt minun ei tarvitse mennä yhtään mihinkään tai murehtia yhtään mistään. Taivas tummenee hetki hetkeltä, mutta vielä meren pinnassa leikkii vaalean taivaan heijastuksia ja odotan täysikuun näyttäytyvän minulle. Juuri tässä maailma on kaunis ja rauhallinen, eikä minun tarvitse tietää mistään muusta. Kuinka hyvää tekeekään vapauttaa itsensä maailman tuskalta ja jatkuvalta uutistulvalta – lopulta voimme kuitenkin huolehtia vain omasta ja läheistemme hyvinvoinnista. Ja omilla ajatuksillamme muokkaamme kokemustamme todellisuudesta. Tähän sain taas lisäuskoa viime viikon Esa Saarisen Tulenkantajat-seminaarissa, jossa syntyneitä ajatusraakileita kasvatan nyt lempeästi hellien, elämänuskon ja kunnioituksen hengessä.


Tilaa uutiskirje sähköpostiin: